Suorittamasi haku antoi seuraavat tulokset
Rajaa aiheen mukaan
Rajaa julkaisusarjan mukaan
Rajaa kirjoittajan mukaan
7 sivua
Resurssien tarkoituksenmukaista kohdentamista varten Helsingin kaupunki tarvitsee tietoa puistojensa todellisesta käytöstä ja käyttäjien toiveista. Tutkimushanke Helsingin yliopiston Digital Geography Labin kanssa sekä sen pohjalta laadittu raportti pyrkivät valaisemaan asiaa. Tässä artikkelissa tiivistetään raportin keskeisimmät tulokset.
Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla -julkaisu kuvaa kiinteistösijoitus- ja vuokramarkkinoiden ajankohtaista tilannetta sekä toimitilamarkkinoilla viime vuosien aikana tapahtuneita muutoksia. Katsauksen teema-artikkeli käsittelee kiinteistömarkkinoiden tilannetta Helsingin ydinkeskustassa etenkin toimistotilojen muuttuvan kysynnän näkökulmasta.
Helsingissä toimivien yritysten liikevaihto ja henkilöstö ovat heikosti kehittyneen suhdannetilanteen myötä pienentyneet. Kaupungin taloudellinen painoarvo suhteessa koko maan yritystoimintaan on säilynyt kuitenkin vahvana. Katsaus kuvaa toimialojen kehitystä, rakennemuutosta sekä Helsingin asemaa Suomen yritystoiminnan keskuksena.
Vuoden 2023 lopussa Helsingin kaupungin palveluksessa oli lähes kuusituhatta ulkomaalaistaustaista henkilöä, ja heidän osuutensa koko henkilöstöstä oli viisitoista prosenttia. Osuus on lähestynyt työikäisten ulkomaalaistaustaisten osuutta kaupungin koko samanikäisestä väestöstä. Ulkomaalaistaustaisten osuus on väestöosuutta suurempi työntekijöiden ammattiryhmässä, kun taas osuus asiantuntijoista ja erityisasiantuntijoista on väestöosuutta pienempi. Ulkomaalaistaustaisista vieraskielisistä johtajista ja erityisasiantuntijoista yli 60 prosenttia puhui äidinkielenään jotain eurooppalaista kieltä. Sen sijaan työntekijätasolla suuri osa oli joko somalinkielisiä tai jotain Lähi-idän tai Pohjois-Afrikan kieltä puhuvia.
Julkaisu käsittelee laajan kyselyaineiston pohjalta digitaalisen syrjäytymisen yleisyyttä eri väestöryhmissä Helsingissä. Ongelma koskettaa suurta ihmisryhmää. Tulosten mukaan digitaalisen syrjäytymisen riski on yleisintä iäkkäimmissä ja matalasti koulutetuissa ryhmissä. Suurin osa 75 vuotta täyttäneistä vain perusasteen suorittaneista ei käytä itsenäisesti internetiä sähköiseen asiointiin. Helsinkiläisten enemmistö katsoo, ettei henkilökohtaista tapaamista voi sosiaali- ja terveyspalveluissa korvata sähköisellä yhteydenotolla. Tämän tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että on tärkeää tarjota tulevaisuudessakin myös ei-digitaalisia palvelujen vaihtoehtoja.
Lux Helsinki -festivaalin myötä keskustan alueen kävijämäärät kasvoivat tapahtuma-aikana reilulla kolmanneksella. Katsaus perustuu mobiililaitedataan pohjautuvaan analyysiin.
