- Lähes kaikki helsinkiläislapset ja -nuoret harrastavat jotain vähintään kerran viikossa.
- Alle puolet nuorista tietää asuinalueensa harrastusmahdollisuuksista.
- Harrastuneisuudessa ja harrastusmahdollisuuksissa esiintyy eroja syntyperän, asuinalueen ja perheen koetun toimeentulon mukaan.
Lähes kaikki helsinkiläislapset ja -nuoret harrastavat jotain vähintään kerran viikossa. Perusopetuksen 4. ja 5. luokalla 87 prosenttia harrasti jotain ainakin kerran viikossa keväällä 2025. Vastaava osuus oli 84 prosenttia 8. ja 9. luokalla. Lukiolaisista 87 prosentilla ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 70 prosentilla on viikoittainen harrastus. Harrastuneisuuden yleisyydestä huolimatta lasten ja nuorten harrastamisessa on eroja eri taustatekijöiden (esim. asuinalue, syntyperä, perheen koettu toimeentulo) mukaan.
Perusopetuksen 4.- ja 5.-luokkalaisista 28 prosenttia harrasti taidetta tai kulttuuria ohjatusti vähintään viikoittain vuonna 2025. Vastaava osuus oli hieman alhaisempi 8.- ja 9.-luokkalaisilla ja lukiossa. Kyseisillä oppiasteilla noin joka viides harrastaa taidetta tai kulttuuria ohjatusti vähintään viikoittain. Ammatillisessa oppilaitoksessa osuus jäi 11 prosenttiin. Verrattuna aiempiin vuosiin osuudet ovat jonkin verran laskeneet, mutta silti ohjattu taiteen ja kulttuurin harrastaminen on helsinkiläisillä lapsilla ja nuorilla huomattavasti yleisempää kuin koko maassa keskimäärin. Taide- ja kulttuuriharrastaminen on yhtä yleistä ammatillisessa koulutuksessa opiskelevilla tytöillä ja pojilla, kun taas muilla oppiasteilla kyseinen harrastusmuoto on yleisempää tytöillä kuin pojilla.
Perusopetuksen 4.- ja 5.-luokkalaisista 79 prosenttia harrasti liikuntaa ohjatusti vähintään viikoittain vuonna 2025. Ohjatun liikunnan harrastamisen osuudet laskevat vanhemmilla oppiasteilla. 8. - ja 9.-luokkalaisilla osuus on 61 prosenttia, lukiolaisilla 45 prosenttia ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla 31 prosenttia. Verrattuna aiempiin vuosiin nämä osuudet ovat jonkin verran kohonneet, ja ohjatun liikunnan harrastaminen on helsinkiläisillä lapsilla ja nuorilla huomattavasti myös yleisempää kuin koko maassa keskimäärin. Ohjatun liikunnan harrastaminen on muutaman prosenttiyksikön verran yleisempää pojilla kuin tytöillä perusopetuksessa ja lukiossa, kun taas ammatillisessa koulutuksessa ero on vielä selkeämpi poikien hyväksi.
Nuorten näkemyksissä harrastusmahdollisuuksistaan esiintyy eroavaisuuksia. Esimerkiksi alle puolet helsinkiläisnuorista on tietoisia oman asuinalueensa harrastusmahdollisuuksista. Tytöt kertovat poikia useammin, että he eivät tunne alueen harrastusmahdollisuuksia. Aiempaa harvempi 8. ja 9. luokan oppija kokee, että asuinalueella järjestetään kiinnostavaa vapaa-ajan toimintaa. Myös ammatillisen koulutuksen oppijat ovat aiempaa harvemmin sitä mieltä, että asuinalueella on kiinnostavaa vapaa-ajan toimintaa, kun taas lukiolaisilla kyseinen osuus on pysynyt noin 30 prosentin tiennoilla. Lisäksi toisen asteen opiskelijat kokevat entistä useammin, että kiinnostavat harrastukset ovat liian kalliita. Noin 24 prosenttia lukiolaisista ja 30 prosenttia ammatillisen koulutuksen opiskelijoista ajatteli näin vuonna 2025. Puolestaan noin viidennes nuorista koki, että kiinnostavat harrastukset sijaitsevat liian kaukana.
