Asuntojen hallintaperuste

  • Helsingissä asutaan vuokralla hieman enemmän kuin omistusasunnoissa.
  • Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen määrä on kasvanut 2020-luvulla, kun ARA-vuokra-asuntojen määrä on vaihdellut.
  • Vuokra-asunnoista valtaosa (65 prosenttia) on vapaarahoitteisia.

Helsingin asuntokannasta sijaitsi 48 prosenttia vuokrataloissa vuonna 2024. Vuokra-asuntojen osuus Helsingin asuntokannasta kasvaa hieman, kun huomioidaan myös yksittäiset, vuokralla olevat omistusasunnot. Omistusasuntoja Helsingin asuntokannasta oli 41 prosenttia vuonna 2024 mukaan lukien sekä asunto-osakeyhtiöissä ja pientaloissa olvat asunnot. Muita asuntoja asuntokannasta on kahdeksan prosenttia. Näitä ovat esimerkiksi liiketilojen yhteydessä olevat asunnot. Asuntokannasta pienin osuus, kolme prosenttia, oli asumisoikeusasuntoja.

Pikalinkit

Tilastotietokannat
Tutkimushankkeet
Käsitteet ja määritelmät

Vapaarahoitteisten vuokra-asuntokanta on kasvanut vuodesta 2010 alkaen keskimäärin 3 500 asunnolla vuodessa. Ajanjaksolla 2010–2024 vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osuus koko Helsingin asuntokannasta on kasvanut kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Vuonna 2024 ARA-vuokra-asuntoja oli Helsingissä kaikkiaan 65 000. Näistä asunnoista Helsingin kaupungin vuokra-asunnot (Heka) omistaa valtaosan, ollen samaan aikaan myös Suomen suurin vuokranantaja.

Uusimmat artikkelit

Mies, nainen ja koira kävelevät rantabulevardilla Aurinkolahdessa.

Asuntomarkkinoiden ja rakentamisen vuosijulkaisu 2023

| Jasmin Bayar, | Reetta Marttinen
Asuntomarkkinoita ja rakentamista koetelleet poikkeusajat jatkuivat vuonna 2023. Talouden taantuman vaikutukset heijastuivat niin rakentamiseen kuin asuntomarkkinoihin. Asuntokauppa oli vuonna 2023 edellisiä vuosia merkittävästi hiljaisempaa, mikä laski asuntojen hintoja Helsingissä ja koko...
Link to page
Kuvituskuva

Tilastotietoja Helsingistä 2024

| Solja Saarto
Vuosittain julkaistava Tilastotietoja Helsingistä -vihko sisältää tiiviissä paketissa keskeisiä tilastotietoja Helsingistä ja helsinkiläisistä. Taskuun mahtuvaan julkaisuun on koottu tunnusluvut muun muassa ympäristöstä, väestöstä, asumisesta ja rakentamisesta, koulutuksesta, taloudesta,...
Link to page
Kuvituskuva, jossa taapero hiekkalaatikolla.

Pikkulasten muutot ja Helsingin vanhat uudisalueet: muuttojen ajoittumisesta, suuntautumisesta ja taustatekijöistä

| Laura Ansala, | Pekka Mustonen
Tutkimuksessa tarkastellaan 0–6-vuotiaiden lasten muuttoliikettä Helsingissä 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa rakennetuilla uudisalueilla. Pikkulasten määrä näillä alueilla kasvoi voimakkaasti rakentamisen alkuvuosina, mutta saavutettuaan huippunsa määrä alkoi laskea selvästi. Lapset saapuivat...
Link to page
kuvituskuva

Poismuutto Helsingistä koronapandemian aikana – tutkimus muuttosyistä ja asumisvalinnoista

| Sirkku Järvelä, | Jukka Hirvonen
Julkaisussa kootaan yhteen Helsingin kaupungin keväällä 2023 toteuttaman muuttoliikekyselyn tulokset. Kysely kohdistui kaupungista koronapandemian aikana poismuuttaneille. Vuosina 2020–2022 kotimaisessa muuttoliikkeessä tapahtui merkittäviä muutoksia. Helsingistä muutettiin huomattavan paljon...
Link to page
Kalasataman tornitalot kuvattuina talvella Hallainvuorelta.

Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2023/2024

| Hanna Kaleva, | Saana Kumpula, | Perttu Rantanen
Nouseva korkotaso ja taloustilanteen epävarmuus leimasivat vuoden 2023 kiinteistömarkkinoita. Kiinteistökauppavolyymi putosi yli 60 prosenttia edellisen vuoden tasostaan, kun potentiaalisten ostajien ja myyjien hintanäkemykset eivät nousevien tuottovaatimusten toimintaympäristössä kohtaa toisiaan....
Link to page
''''

Minne jäädään, missä vain käydään? Asukkaiden vaihtuvuus ja asumisajat Helsingin asuinalueilla

| Laura Ansala
Helsingin asuinalueiden veto- ja pitovoimassa on huomattavaa vaihtelua. Erityisesti joidenkin pientalo- ja omistusasuntovaltaisten esikaupunkialueiden väestö uusiutuu hitaasti. Sen sijaan kantakaupungissa uusien tulomuuttajien osuus on vuosittain yleensä kaupungin keskiarvoa korkeampi, eikä näillä...
Link to page